Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 30.9.2010
Hallituksen esitys HE 149/2010 vp laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta
Suomeen Ammattiin Opiskelevat SAKKI ry kiittää eduskunnan sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta lausua opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta. SAKKI painottaa, että opintotuki on monelta osin riittämätöntä toisella asteella ja siksi on olennaista, että toisen asteen opiskelijoiden toimeentulo pyritään turvaamaan. SAKKI ihmettelee muiden opiskelijajärjestöjen tavoin, miksi opintotukea jäi indeksisidonnaisuuden ulkopuolelle. Opintotuen indeksiin sitominen on perusteltua jo sillä, että kaikki muut etuudet on esitetty sitovaksi indekseihin.
Valtiovallan ja yhteiskunnan huolena ovat olleet työurien pidentämiseen liittyvät haasteet ja opintoaikojen lyhentäminen. Ammattiin opiskelevien ongelma ei ole liian myöhäinen valmistuminen, vaan joka kymmenennen opiskelijan opintojen keskeytyminen. Opiskelijoilla on oikeus suorittaa tutkinto loppuun ennen työelämään tai jatko-opintoihin siirtymistä. Opintotuen on oltava riittävä ja sellaisenaan mahdollistettava kokopäiväinen opiskelu vanhempien tuloista riippumatta.
Opintotuen kehittäminen toisella asteella
SAKKI rohkaisee päättäjiä kehittämään toisen asteen opintotukea pidemmällä tähtäimellä. Hallituksen politiikkariihen tuloksena perustettu opintotuen johtoryhmä jätti esityksenä kulttuuriministeri Stefan Wallinille elokuussa. Työryhmä esittää pidemmän aikavälin toimenpiteenä toisen asteen opintotuen kehittämisohjelmaa, joka on määrä toteuttaa seuraavan hallituskauden aikana. Opintotuen uudistuksien onkin lähivuosina kohdistuttava toiselle asteelle, sillä menneinä vuosina on painotettu ja kehitetty korkea-asteen tukea. Korostamme, että toisen asteen opintorahan tulee olla yhtä suuri kuin korkea-asteella. Ei ole löydettävissä perusteluja sille, miksi toisen asteen opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa tukien suhteen.
SAKKI vaatii, että vanhempien tulojen vaikutus on poistettava kaikilta itsenäisesti asuvilta alle 20-vuotiailta. Myös johtoryhmä esittää, että tulojen vaikutus poistetaan ainakin itsenäisesti asuvilta täysi-ikäisiltä ja että 17-vuotiaiden opintorahaa korotetaan. Kaiken kaikkiaan johtoryhmän pidemmällä aikavälillä (2012 - 2015) esittämät parannukset maksaisivat noin 100 milj. euroa. On tärkeää pohtia, miten tuetaan erityisesti alaikäisiä opiskelijoita. SAKKI kannustaa hallitusta selvittämään, voisiko opiskelijalla olla oikeus opintorahaan heti toisen asteen opintojen alkaessa ja lapsilisän tällöin lakata.
Opiskelijoiden toimeentuloon ja taloudenhoitoon liittyvät haasteet
SAKKI:n teettämän kyselyn mukaan (2007) opiskelijoiden heikko taloudellinen tilanne on suurin yksittäinen opiskelumotivaatiota heikentävä tekijä. Peräti 26 % ammattiin opiskelevista toteaa taloudellisten huolien vaikuttavan kielteisellä tavalla opintojen edistymiseen. Ammattiin opiskelevien työssäkäynti opiskeluaikana on ongelmallista, etenkin jos töitä tehdään muulla kuin omalla alalla. Toisella asteella opiskelu on sidoksissa lukujärjestykseen (8-16), joten työssäkäynti ei monelle ole ajallisesti mahdollista. Myös työssäoppimisjaksot hankaloittavat opiskeluiden ohessa tehtävää työtä, mikä korostaa opintotuen merkitystä entisestään.
SAKKI tukee hallituksen esitystä harjoittelupalkan ja apurahojen erillisen tarveharkinnan poistamisesta. Huolenamme on hallituksen lainmuutosesitysten lainapainotteisuus. SAKKI muistuttaa, että erityisesti alaikäisille toisen asteen opiskelijoille opintolaina ei ole mielekäs tukimuoto, vaan tuen on oltava opintorahapainotteista. Opintolaina ei sovellu peruselämiseen, vaan ainoastaan suurempiin hankintoihin. Kannatettavaa on ulkomailla suoritettavien opintoja varten myönnetyn opintolainan valtiotakauksen enimmäismäärän korotus, sillä ulkomailla ilmaantuu yllättäviä menoja.
Tuemme hallituksen esitystä siitä, että toisella asteella lainatakausta pitää edelleen hakea erikseen. Toisella asteella opiskelevat eivät välttämättä työllisty heti opintojen jälkeen. Tämä koskee erityisesti lukiolaisia ja aloja, joissa on haastava työllisyystilanne. Nuorten taloudenhallinta ei saa kärsiä siitä, että valtio pyrkii säästämään toisen asteen opiskelijoihin kohdistuvissa tukitoimissa.
Riittävä opintotuki ei ainoastaan riitä, vaan valtiovallan ja kuntien on puututtava myös opiskelijoiden opintoihin liittyviin menoihin, jotta koulutus olisi aidosti maksutonta. Ammatillisissa oppilaitoksissa peritään usein laittomia oppimateriaalimaksuja muun muassa työturvallisuusvälineistä ja muusta opiskelussa käytettävästä materiaalista. Oppimateriaalimaksujen lisäksi opiskelijat joutuvat usein maksamaan esimerkiksi työ- ja muista vastaavista opiskeluihin liittyvistä välineistä jopa 1300 -1600 euroa vuodessa.
Asumisen tukemisen selkeyttäminen
Ammatillisen koulutuksen erityispiirre on, että opiskelijoita asuu paljon poissa kotoa ja ensi kertaa itsenäisesti asuvien opiskelijoiden toimeentulo on tiukka. Teettämme kyselyn mukaan (2007) kävi ilmi, että jopa 31 % ammattiin opiskelevista on muuttanut opiskeluiden perässä toiselle paikkakunnalle ja että 45 % asuu itsenäisesti. Nuorille ei ole ei vielä täysin ole kehittynyt yleinen taloudenhallinta, eivätkä tukimuodot ole riittäviä erityisesti vanhempien tulojen vaikuttaessa opintorahaan.
SAKKI kannustaa hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta asumisen tukeminen selkeytyisi. Asumisen tukemisen tulisi olla ympärivuotista, jotta opiskelijat eivät joutuisi irtisanomaan tai etsimään uutta asuntoa esimerkiksi kesäajalle. SAKKI tukee opintotuen johtoryhmän esityksiä toisella paikkakunnalla tapahtuvien työssäoppimisjaksojen suhteen, mutta muistuttaa aiheeseen liittyvistä ongelmista. Opiskelijoiden asumisen tukemisen siirtymistä yleisen asumistuen piiriin on selvitettävä nykyistä kattavammin, jotta tiedettäisiin tarkemmin miten tämä vaikuttaisi opiskelijoiden toimeentuloon. Tiedetään, että yleinen asumistuki helpottaisi erityisesti toisen asteen opiskelijoita.
Koulumatkatuki
Ammattiin Opiskelevat SAKKI on tyytyväinen hallituksen esitykseen koulumatkatuen suhteen. SAKKI pitää hyvänä, että rajoituksia kevennetään ja että tuki myönnetään koko opiskeluajalle. Koulutuksen saavutettavuuden kannalta on merkittävää, että koulumatkatukioikeutta laajennetaan koskemaan näyttötutkintona suoritettavaa ammatillista peruskoulutusta ja eräisiin muihin ammatillisiin koulutuksiin. Lisäksi 100 kilometrin rajasta luopuminen helpottaa liikkumista erityisesti maakunnissa.
Helsingissä 30. syyskuuta 2010
Susanna Haapalainen, puheenjohtaja
Olli-Pekka Koljonen, pääsihteeri
